Viikonloppu oli ja meni. Lauantai oli henkisesti taas aivan kauhee.<\/p>\n
Eilen maanantaina oli taas k\u00e4ynti polilla. Juteltiin siit\u00e4, kun oli viikonloppuna taas olo, et ei vaan jaksa.. Ja siit\u00e4, mit\u00e4 ajatuksia mahdollinen t\u00f6ihinpaluu vuodenvaihteen j\u00e4lkeen tuo mieleen. Suoraan sanottuna en t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tied\u00e4, et olenko valmis sinne palaamaan ees sill\u00e4 4h\/pv.<\/p>\n
Eilen 5.12. oli Niinan syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4, iski taas ik\u00e4v\u00e4. Illalla ei ees v\u00e4sytt\u00e4nyt, tuijotin vaan telkkaria ja s\u00e4ngyss\u00e4 puhelinta.. Ajatukset oli taas aivan jossain muualla. Omaa oloa pahensi taas J. Yht\u00e4kki\u00e4 se vaan alkaa sit s\u00e4ngys raivoo mulle, kun selaan puhelinta viel\u00e4 1 aikaan y\u00f6ll\u00e4. Sit se vaa l\u00e4ksi sohvalle nukkuu. Mua alkoi enempi vaa ahistaa ja niinh\u00e4 siin sit k\u00e4vi, et ahdistus purkautui itkuna ja itkin itteni uneen.<\/p>\n
Aamulla en todellakaan tehny elett\u00e4k\u00e4\u00e4n, ku lapset her\u00e4s. Makoilin s\u00e4ngyss\u00e4 10 saakka, s\u00f6in aamupalan ja laitoin ruuan uuniin. J:n se ruoka piti teh\u00e4, mut ei tehny ei. Koitti se jossai vaihees tulla pussaa, mut ei auta.. Kerta toisensa j\u00e4lkeen se vaan pahentaa mun oloa… M\u00e4 en taida en\u00e4\u00e4 jaksaa t\u00e4t\u00e4.. Oon t\u00e4n\u00e4\u00e4 vaa itkeny v\u00e4h\u00e4nv\u00e4li\u00e4, ku oon vaan niin loppu t\u00e4h\u00e4n kaikkeen.<\/p>\n
Illasta k\u00e4vin Sannan kanssa k\u00e4velyll\u00e4. En m\u00e4 silt\u00e4 osannu pit\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4 pahaa oloa piilossa. Huomenna raahaan itteni v\u00e4kisin salille tukahduttamaan t\u00e4t\u00e4 oloa.<\/p>\n
Sairas puoli musta haluaa vaan luovuttaa, ei n\u00e4\u00e4 miss\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4. Ei tunnu, ett\u00e4 tulevaisuudella ei oo en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n annettavaa mulle.<\/p>\n
Terve puoli koittaa liikunnan muodossa saada pidettyy pakettia kasassa. Sanon vaa, et iha hiton vaikeeta t\u00e4\u00e4 on! Vaik kuinka pieni\u00e4 onnistumisia tulee, ni en osaa iloita niist\u00e4 kovin.<\/p>\n
Mun kuuluis hyppii onnesta, kun pystyin H\u00d6LKK\u00c4\u00c4M\u00c4\u00c4N t\u00e4n\u00e4\u00e4n n.20m matkan. Mut ei.. hetken oli tyytyv\u00e4inen olo, mut ei en\u00e4\u00e4. Sairaspuoli soimaa p\u00e4\u00e4ss\u00e4, et oot ihan paska ja laiska, kun et enep\u00e4\u00e4 h\u00f6lk\u00e4nny, hiton l\u00e4ski sohvaperuna. \ud83d\ude0f Tuun hulluksi oman p\u00e4\u00e4ni kanssa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Viikonloppu oli ja meni. Lauantai oli henkisesti taas aivan kauhee. Eilen maanantaina oli taas k\u00e4ynti polilla. Juteltiin siit\u00e4, kun oli viikonloppuna taas olo, et ei vaan jaksa.. Ja siit\u00e4, mit\u00e4 ajatuksia mahdollinen t\u00f6ihinpaluu vuodenvaihteen j\u00e4lkeen tuo mieleen. Suoraan sanottuna en t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tied\u00e4, et olenko valmis sinne palaamaan ees sill\u00e4 4h\/pv. Eilen 5.12. oli Niinan… <\/p>\n