Kuulumisia

Tovi on vierähtänyt edellisestä postauksesta. Liikunnanohjaajan tutkinto suoritettu ja läpi päästy, hyvä minä! 👏

Elokuussa alkoi Santulla koulu, poikaa jännitti ja kyllä muakin. Huoli on vieläkin itellä, et miten poika pärjää kotona aamuisin.. Onneksi Tinja on ma-to aamuisin paikalla ja syövät yhdessä aamupalan. Pyrin soittamaan aina, kun kouluun pitää lähteä. Santun koulupäivät ovat joko 12 tai 13 saakka, tämä tuo haasteita. Usein onneksi saanut mennä kaverinsa luokse ja siellä on aikuinen paikalla.

Itse jatkan vielä 30h/vk tyylillä, perjantait on mun vapaapäivät. Aion tehdä tätä niin kauan, kun vain mahdollista. Työvuoroja mulla on 6.30-17 välillä, haastetta tuo nuo klo 17 illat, jos J on itse iltavuorossa, niin Pinja joutuu olemaan päiväkodissa 17.30 saakka. Ja näinä päivinä Santtu ja Tinja on todella kauan keskenään. Silti en koe iltapäiväkerhoa tarpeelliseksi.

Perheohjaaja ei ole kesäkuun jälkeen käynyt meillä, nyt on ensi viikolle sovittu tapaaminen. Santulla on vaikeuksia koulussa ilmennyt ja onneksi pääsi äidinkielen tunnit pienryhmään. Selkeästi tarvitsee apua ja enempi tukea siinä.

Syksylle ei ole tiedossa mitään suuria juttuja, tuossa koulun aloituksessa on tarpeeksi suurta ollut. Itse enempi stressaan Santun pärjäämistä ja välillä se purkaantuu ulos kunnolla.. Ei tarvi mitään isoa juttua olla, kun itku vaan tulee. Toki Santun raivonpuuskat tekevät mulle saman.. Turhauttaa, että en osaa kunnolla auttaa poikaa käsittelemään tunteitansa. Ehkä perhetyön kautta saisi lisää vinkkejä tähän.

Yksi uusi asia, tai no uusi ja uusi.. Edellisen masennuskauden alussa oli ahdistusta ja pieniä paniikkikohtauksen tapaisia kohtauksia.. Mutta nyt niitä kohtauksia on välillä tullut. Stressaava tilanne, kaiken huomion keskipisteenä olo aiheuttaa sen. Pulssi alkaa kiihtymään, hengitys käy raskaaksi ja ei vaan meinaa pystyä toimimaan.

Tällainen tilanne tuli viikolla eteen alkusammutuskoulutuksessa. Sain suoritettua sammuttimella tulen sammutuksen, mutta sammutuspeitteellä meneminen tulen lähelle oli liikaa. Kouluttaja ei laittanut tulta pataan, vaan sit ilman tulta laitoin peitteen siihen päälle. Sen jälkeen oli itsellä kova työ pitää itteni kasassa, koska tunsin kuinka paniikki alkaa hiipimään ja meinaa ottaa vallan. Toki menen lääkäriin näistä, jos alkaa enempi tulemaan. Muuten onneksi omat olot on ok.

13.10 lähden laivalle Jutan kanssa, Jutan synttäriristeily. Vähän ehkä odotan tätä, pieni breikki kotoolta 😊

Nyt ryhdistäydyn ja päivittelen useammin tätä, ihan vaan omaksi ilokseni 😁

Tietoa kirjoittajasta

Tanja

Sairastuin masennukseen 2015 tammikuussa ja sen jälkeen taistellut sen kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *