Tänään oli käynti röntgenissä ja ortopedillä Lohjan sairaalassa. Kuvissa ei ollut mitään poikkeavaa. Kipsistä tehtiin avattava, jotta saan huomisesta alkaen ottaa sen pois suihkuun mentäessä. Hakaset poistettiin, ne alkoikin jo kutisemaan ja tuntumaan kireiltä.
Mielialat mulla on kyl niin paskat ollu. Tuntuu, et oon vankina omassa kodissa, en pääse täältä minnekkään ilman apua! Siivous tuottaa tuskaa, ku ei vaan pysty. Keittiön pöydät just saan siistittyy, ku hetken kärsii olla yhen jalan varassa. On niin helvetin paska olo.. Miks mun jalan piti murtua?!
Lääkäri sanos, et menee vuosia ennenko se tulee olee täysin kunnossa. En siis varmaan pysty kävelylenkkejä tekee pitkään aikaan. Jalka tulee turpoamaan helposti rasituksessa, kipuja tulee. Mikä hiton rampa musta nyt tuli??! Enempi vaa on olo, et tää oli tässä.. miks koitan yrittää jaksaa olla täällä, ku asia jota rakastan tehä ei tuu onnistuu. Just nyt ei vaan jaksa..
Jätä kommentti