2 yötä Jouluun on, laskin aivan itse. Jep, mutta mulla on joulumieli aivan kadoksissa. Ulkona on todella synkkää ja lumesta ei ole tietoakaan! Lapsille ei ite paljoonkaa lahjoja olla ostettu, vähän tiukka toi rahapuoli ollu nyt. Jouluaattona menemme mun isovanhemmille ja sinne tulee joulupukki myös. No ehkä se joulumieli sieltä vielä tulee..
Tässä aloin miettii kulunutta syksyä.. Todella rankkaa on ollut ja oon käyny taas aivan pohjalla. Mutta ilman mun miestä ja rakkaita ystäviä Sanna, Sanna ja Jutta! Mä en olis enää täällä! Teille oon saanu vuodattaa kaiken paskan.
Ja ilman isoa apua, jonka mun omahoitaja akuutilla on myös antanut, en ois tässä. Ehkä vihdoin alkaa hieman tuntuu, että mä voin ajatella tulevaisuutta. Oon jo tehny pieniä suunnitelmia, lisätietoa vaan vielä pitää kaivaa, jotta voisi alkaa toteuttaa yhtä unelmaa.
Ja sit nyt se isoin ja tärkein asia mulle: Mun paino on alkanut vihdoin tippumaan alaspäin! Kyllähä tässä onki hikeä ja kyyneleitä vuodatettu ja vihdoin huomaa vaa’allakin sen uurastuksen. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!
Myös iso kiitos tsempeistä ja mun piiskaamisesta menee aivan huipulle pt:lle; Tanjalle! ❤ Sun avulla mä myös jaksoin nousta ylös ja löysin taas sen liikunnan ilon!
Mulla on ympärillä paljon välittäviä ihmisiä, oon onnekas ❤ mun ei tarvi yksin koittaa selviytyy, tiedän et ystävät auttaa aina.
Oikein ihanaa Joulua ❤
Jätä kommentti