Aurinko paistaa!

Noniin, elikkäs veljen vaimostahan ei ole kuulunut mitään. Mä oisin halunnu selvittää asiat, mut ei näköjää kelpaa.. lapsellista touhua sanon mä!

Aurinko ja lämpö on hellinyt meitä nyt kunnolla. Pihalla saanu olla paljon! Äitienpäiväkin oli ja lapset olivat ihania lahjoja tehneet 😚 Isukin kanssa koristelivat kakun ja sain aamulla aamupalan valmiina pöytään ❤

 

IMG_20160508_093357

Kävin eilen työpaikkalääkärillä ton jalan takia, ollu niin usein kipuja siinä. Sain lähetteen röntgeniin, meen loppuviikosta käymään. Perjantaina mulla onkin paljon tekemistä, ekaksi PT tapaaminen klo 10, sieltä sit röntgeniin ja klo 13:15 kampaajalle leikkauttaa hiukset. Sunnuntaina lähtö laivalle Tinjan, Santun, äidin ja mummin kanssa. Lapset on oottanu tota reissua kauan! Ja nyt ei oo ku muutama päivä enää lähtöön.

Välitsekkaus!

2vk takana uuden elämäntyylin kanssa ja wuhuu -2,1kg! 🤗 Toki ois enempikin voinu tippua, mutta hyvä tuokin on. Masennuslääkitys varmaan paljon vaikuttaa asiaan. Mutta onha tuo hyvä, -1kg/vk 🙂 Kroppa on kyl muuttunu jo jonkuverran. Sen huomaa heti. Ehkä mä viel onnistun tässä! Ei, ku mä onnistun! 😎

Vähä harmittaa, ku tuo jalka on taas ollu kipeä tällä viikolla. Tänää treeneis oli pakko höllää välil ja keksii korvaavia juttuja. Onneks Mirva on iha paras ja ei siitä nii sano mitään, kunha teen jotain 🙂

Nyt oon taas aamusin saanu hyvin syötyä puuroa! Oli pien hetki tossa, ku tuntu et sekään ei mene alas sit millään! Nyt huomaan, et ei vaa kone lähe käyntii ilman sitä! Ja ah.. illalki saan puuroa! 😍  On huomannu, että yöt nukun pal paremmin nyt, ku saa kunnol sapuskaa napaan 🙂

 

Mul on vaan nii hitokseen hyvä olla taas pitkästä aikaa! Jaksan pal paremmin! Kyllä tolla ruualla on iso vaikutus vaan omaan oloon! Ja kyllä, mun maha huutaa nälkää 3h välein! Piru on irti, jos menee yli sen 😂

Huomenna taas tapaaminen ptn kanssa ja treenit tiedossa.. huh, tuun olee niin kuollu! 😂 mut kyl tää kaikki on sen arvoista! 🙂

V*tuttaa!

On kyl taas niin tatti ottassa ku olla voi! Muksuista 2 ollu kipeenä viikolla, Pinja lähes koko viimeviikon. Sen kans oon ollu tiistaista saakka kotona. Tuntuu, että kaikki pännii nyt.

Tarttisin jotai muuta tekemistä nyt! Juomaan tekis mieli, ei ketään kenen kans mennä ja ei oo rahaa! Hitto et osaaki pännii nyt! 😠

Tekis mieli nyt vaa vetää jotai kunnon rasvasta mättöä! Kaapeissakaa ole mitää herkkuja! No eipä niillä kyllä mitää helpotusta tulis.. kahta kauheempi olo vaan. Huoh.. Voisko painuu nyt vaa hetkeks maanalle rakoon ja tulla esiin sieltä joskus, ku jaksais?

Ruokapostaus!

Laitan tähän vähän viimepäivien ruokia kuvina

 

Viime viikolla syötiin itse tehtyä lasagnea, mulla tosin suurinosa lautasesta oli salaattia täynnä 😊
Viime viikolla syötiin itse tehtyä lasagnea, mulla tosin suurinosa lautasesta oli salaattia täynnä 😊

 

Eilen tein lounaaksi Alaskanseitiä, ai että tuli hyvää!
Eilen tein lounaaksi Alaskanseitiä, ai että tuli hyvää!
Illalla herkuttelin ts8 pannukakulla! Ja oli kyllä mun makuun! Ihanaa, et uskaltaa jotain herkkua joskus tehä 😍
Illalla herkuttelin ts8 pannukakulla! Ja oli kyllä mun makuun! Ihanaa, et uskaltaa jotain herkkua joskus tehä 😍
Tänään lounaaksi tein broilerinjauhelihasta tollasia palleroita. Mausteita vaan reilusti (savustettua paprikaa, suolaa, pippuria, chiliä yms) Saa päivälliselläki nauttia näitä vielä!
Tänään lounaaksi tein broilerinjauhelihasta tollasia palleroita. Mausteita vaan reilusti (savustettua paprikaa, suolaa, pippuria, chiliä yms) Saa päivälliselläki nauttia näitä vielä!

Mun mieshän lähti kans tähän projektiin mukaan. Helpompaa itelle, kun toinenki karsii kaiken epäterveellisen pois. Teen meille kahdelle ruuat ja lapsille sovellan, joko samasta tai erikseen. Tänää lapset sai kunnon lihakastikkeen, kun olin aikasemmin loppuviikosta jo ottanu siihe lihat sulamaan.

Oon kyl sit nii hitoksee ylpee, jos tuo ukko saa tän homman kunnialla läpi! 🙂 Mä uskon ja luotan siihen! ❤

Ihka oma PT! Ja avautumista menneestä

Mä tein vihdoin sen, jota olen aina halunnut. Palkkasin itelle personal trainerin! Tuntuu, et tarviin kaiken mahdollisen avun nyt mun projektin kanssa! En todellakaa jätä Mirviksen jengiä, vaan käyn siellä. Saan sieltä ryhmäliikunnan kaikki hyödyt ja viihdyn siellä. Mirva painostaa kans hyvin treenien suhteen ja on niin erilaista treenausta. Tää mun pt, Tanja (haha helppoi muistaa 😆) antoi saliohjelman ja kävimme sen läpi. Nyt mulla mietinnässä, et minne salil menisin.. Noh jospa vlopun yli miettisin asiaa.

On taas olo, et mä pystyn tähän!

Mä en oo tänne paljoo avautunu mun suhteesta veljiin. Mulla siis 2 veljeä, toinen 3v vanhempi ja toinen 6v vanhempi. Keskimmäisen veljen kanssa on hyvät ja lämpimät välit. Kun taas vanhimman veljen kanssa on ihan päinvastoin. En edes tiedä miksi hän on ilkeä mua kohtaan, kokoaja vittuilee jos nähdään. Sen ihmisen takia mulla on ollut tosi paska olla, oon kärsiny henkisesti paljon. Asiaa on ollu pakko käsitellä psykologin luona.

Pahin piste i:n päälle oli, kun olimme toisen veljemme lapsen (mun kummipojan) ristiäisissä ja tää vanhempi veli tokas mulle siellä: ”Väistyhän, et muutki mahtuu kuvaan.” Noi sanat satutti mua yhtä paljon, kun 10 puukoniskua selkään.

Osittain tuo kai on ollu syy, miks oon lähteny elämäntaparemppaa tekee, ja sit se että myös muualta lähipiiristä on kuittailtu mun painosta. Se on asia, joka satuttaa! Ne ihmiset, joilta toivois tukea, ni haukkuuki sut läskiksi ja laiskaksi. Joku kipinä mun sisällä haluu näyttää, et ne on väärässä! Mä pystyn ja mä onnistun!

Oleminen samassa tilassa vanhimman veljeni kanssa on ihan tuskaa. Ekaks oon ku ilmaa sille ja sit yhtäkkii se saattaa ilkeesti jotain tokasta mulle. Mulle on ihan sama, jos se jostai saa kuulla tästä tekstistä, ehkä olis vaa hyvä.. avautuis senki silmät, et kuinka on osannu satuttaa mua. Aina vaan ne sen sanat muistuu mieleen. Ja se on todellakin ihan väärä ihminen sanoo kellekkää mitää! Katsois peiliin ennenko arvostelee muita.

Sillonku masennus iski, ni mä mietin, et olisko tuo veli vaan iloinen päästessään musta eroon. Ei ole paljoo välittämistä osoittanut.

Oon mä joskus miettiny, et kirjottaisin viestin sille ka kysyisin, että mitähän hittoa tää on? Mut auttaisko se? Saisinko vaa lisää paskaa niskaan ja haukkuja enempi? En kaipaa sellasia juttuja nyt mun elämään, enkä ihmistä joka muistuttaa mua ikävistä asioista.

Pohjan kautta taas ylöspäin

On ollu melkosta nyt viimepäivinä.. Viime viikko oli ihan kauhee.

Viikko sitten maanantaina sain kuulla suru-uutisen, ystäväni oli menehtynyt auto-onnettomuudessa. Tieto oli mulle henkisesti ihan liikaa.. mielialat samantien vajos alas ja ikävä toki tuli samantien. Niin yllättäen lähdit pois luotamme, ikävä jutteluita sun kanssa ja sun ihanaa hymyäsi. Olit parhain äiti sun pienelle pojallesi ♡ Oli ilo saada seurata sun elämäntaparemonttia ja nähdä huikeet tulokset. Paljon hyviä muistoja ♡

Screenshot_2016-03-15-21-58-48-1

💖 Lepää rauhassa Niina 💖 

Lauantaina oli sitten se kauan odotettu reissu Turkuun. Kyllä tuli nyt oikeeseen aikaan reissu ja olin sen tarpeessa! Sai hetkeksi muuta ajateltavaa. Oli aivan ihanaa.

PhotoGrid_1458393362765

Lauantaina kävimme kylpylän O’Learys nimisessä ravintolassa syömässä. Ruoka oli taivaallista! Plussaa oli, et oli urheiluravintola ja näki suoraan tvstä TPS:n pelin 😃 Lopputulos toki pelissä ei ollu mieluisa.

PhotoGrid_1458566712327

Loppuilta menikin ammeessa lilluessa. Sunnuntaina aamupalan jälkeen kävimme kylpylän puolella.

Käytiin samalla reissulla palauttaa TYKSiin kepit, en postin kautta uskaltanu niit lähettää. Tossa ne nyt samalla meni.

Reissu oli onnistunut. Oli ihanaa, kun sai vaan olla.

Kesäks varattiin Ikaalisten kylpylään 2 yötä koko perheelle. Pääsee lapset samalla Ti-Ti Nalle taloon. Harkinnassa on, et jos taas kaksin päästäis menee jonnekki kylpylään.

 

Lomalla

Mulla on talviloma! Kyllä ihan hyvää tekee tää, koska jalka on ollukki nyt aika kipeä.

Ennen lomaa mul oli kauhee flunssa ja 2 vikaa työpäivää meni kotona sairastaessa. Lauantaina sitten lähdin kahden kaverini, Jutan ja Johannan kanssa keilaamaan ja vähän pitää hauskaa. Keilauksen jälkeen menimme syömään ja sit paikalliseen yökerhoon. No enpä mä juuri mitää pal juonut, jalka tuli keilauksesta tosi kipeeksi.

Baarissa oli ihan kivaa, sai jotain muuta ajateltavaa taas hetkeksi. Johanna lähti sieltä ajoissa kotia. Mun piti mennä Jutalle yöksi, mut särkyjen takia en vaan jaksanut enää olla ja päätin lähtee kotiin.

Tää viikko ihan menny nyt tässä kotosalla. Maanantaina kävin Tinjan kanssa katsomassa uuden Risto Räppääjä elokuvan. Tänään isommat pääsivät 2 yöksi isomummilaan ja me nautitaan muut kotona. Isukki tosin on kuumessa ollut, ni joutunu sitä passaa 😆

Taas salil!

Viime viikolla pääsin taas piiiitkän tauon jälkeen salille! Hitsi että teki hyvää! Valmentaja on hyvin mulle korvaavia liikkeitä tehny, jotta leikattu jalka ei kuormitu.

Viime torstain treenin jälkee kyl tunsi tehneensä. Kyykkyjä jakkaralla yhella jalalla! 👍 mul on siis kohta oikee pakara sellane kunno lihaskimppu ja vasen kurppane rusina 😂

Tänää taas oli lisää yhen jalan kyykkyi 😀 Ehkä parinpv päästä huomaa tehneensä taas jotain.

Jalka ollut sillee suht ok, välil töissä tulee viiltäviä kipuja. Onneks saan lepuuttaa jalkaa ja olla sohvalla jalka koholleen 🙂 Mun työkaverit on vaa nii parhaita, kun ymmärtävät asian!

Terveisiä Turusta!

Sain sähköpostia Caribian johtajalta. Hän kyseli vointia ja varotteli taas liukkaista keleistä.

Viestissä oli myös, että heti kun vain jaksan niin voin ilmoittaa, koska haluaisin perheeni kanssa tai mieheni kanssa mennä kylpylään. Heti tuli mieleen tuleva 7v hääpäivä 13.3.16. Juteltiin Jonin kanssa ja päätimme, että menisimme kaksin. Tarvitsemme aikaa ihan kahdestaan ja tuo on oiva tilaisuus siihen.

Katsoimme kalenterista sopivan päivän ja se ajoittui 19.3 lauantaille. Laitoin viestiä johtajalle takasin ja kerroin, että olisimme kaksin tulossa 19.3.

Pian sain varausvahvistuksen ja siellä on nyt mun nimellä varattuna sviitti! 😍 Ihanaa päästä kaksin viettää edes yksi yö rauhassa!

 

PhotoGrid_1454092566440

Valoa risukasaan

Kävin aamusta työterveyslääkärin luona, hän kyseli heti vointia ja miten jalka voi.

Kerroin, että on kovin kipeä ollut nyt töiden takia, mutta levolla vähän helpottaa. Toki välillä illat kotona menee kovien kipujen kanssa ja ei pysty astua jalalla ollenkaan.

Lääkäri katsoi röntgenkuvia ja sanoi, että suurimmaksi osaksi on luutunut, mutta kantapään alueessa oli vielä alue, joka ei ole täysin luutunut. Ja ei ihmettele kipuja ollenkaan, koska kuulemma mun nilkasta muttui kaikki mahdolliset luut, joita nilkassa on. Katsoi mun jalkaa sit myös ja kertoi sen olevan todella siisti ja hyvän näköinen vammaan nähden.

Kerroin myös noista mielialamuutoksista, joita oli tän jalan murtumisen takia. Kysyi haluanko käydä psykologilla ja mun mielestä on ihan hyvä käydä ja katsoa tarviiko siellä sit jotain seurantakäyntejä käydä. On tunne, et on ihan fiksua mennä nyt sinne. Kuitenkin olot oli ihan järkyt ja kun tuntui, että seinät kaatuu päälle.

Lääkityksen jatkosta puhuttiin ja sovittiin, että puolivuotta vielä mennään tolla 15mg ja sen jälkeen aletaan hissukseen tiputtaa annosta. Ja ehkä jollakin pienellä annoksella tuun jatkaa sitten pitkään eteenpäin.

Tulin töihin tänään sit klo 10 ja osa porukasta oli lähdössä pihalle just. Yksi työkaveri oli sisällä yhden lapsen kanssa ja vaihtoivat sänkyihin lakanoita. Mä koitin sit parhaani mukaan siinä kanssa auttaa. Tosin tää lapsi on aika villi, niin enempi piti hänen perään kattoa 😀 Juttelin sit tämän työkaverin kanssa ja voi että, kun mulle tuli hyvä mieli; hän sanoi, että aistii ja näkee musta, kuinka positiivinen olen ollut ♡ Mulla on ihanimmat työkaverit ♡

Eka työviikko

Alkais olee tää työviikko taputeltu 2h päästä. Kyllä on jalka ollut tosi kipeä ja särkenyt. Maanantai-tiistai yö oli jotain aivan tuskaa, särky oli ihan sietämätöntä. Tänään töissä ollut kauheet säryt taas jalassa. Ei pal auta, vaikka olen sohvalla ollut ja pitänyt jalkaa kohollaan. Kipulääkkeistä ei nyt juurikaa oo apua ollut. Millonkohan nää kivut loppuu?!

Pelkoa, ahdistusta..

Huomenna olis taas aika mennä töihin. Suoraan sanottuna mua pelottaa ihan älyttömästi, ahdistaa.. Lähinnä pelko siitä, et miten jalka reagoi työpäiviin, kotona kuitenkin sai paljon olla levossa. Ja toki pelkään kävellä ulkona, jos taas kaadun?!

Tänään jo 1h siivoamisen jälkeen jalka ollut tosi kipeä. Jouduin siivouksen välissä pitää taukoja, koska kipu alkoi olemaan kova.

Työkaverit kyllä ymmärtävät, että ihan kaikkea en välttämättä pysty tekee ja pitää vähän jotenki helpottaa töissä oloa.. Mut silti.. tuntuu et tukehdun tähän oloon.

Vika käynti ortopedillä

Mulla ois ollu TYKSIIN loppuarvio jalasta, mut sain sen vaihdettuu Lohjalle. Tänää sit oli tuo aika ja ekaks kävin röntgenissä ja sen jälkeen ortopedin luona. Oli sama lääkäri, kuin sillon väliarviossakin. Tosi mukava nuorehko mieslääkäri.

Jalka on hyvin alkanu parantumaan, kuvissa ei ollut mitään huolestuttavaa. Näin ruudulta kuvan jalastani ja olipas hurjan näköinen 😅 Näky ne titaaniruuvit ja levy siellä. Niitä ei tarvitse ottaa pois, jos ei ala mitään oireita tulemaan.

Nyt vaan pitää alkaa kuntouttamaan nilkkaa hissukseen. Töihin menen takaisin 18.1. Pitää käydä koittaa, mitä mieltä jalka on.

Caribian vakuutusasioista ei vielä ole pahemmin kuulunut mitään, edelleen ootellaan.

Salille ajattelin ensi kuussa mennä taas. Pakko päästä treenaa. Onneks Mirva on iha paras ja keksii mulle sopivat treenit.

Varasin työpaikkalääkärillekkin ajan, kontrollikäynti masennuksen takia. Lääkityksen lopettamista varmaan mietitään. Vähä jännittää mitä tuleman pitää.

Turvoksissa se vielä on.
Turvoksissa se vielä on.

 

Jaksoin seistä hyvin jalkojen päällä ja ruuan laittaa. Lähti kokeiluun Kaappauskeittiössä kirjasta uus ohje! Pakastin täynnä lihaa ja pakko johonki niit käyttää.. tää oli oiva ruoka siihen!

PhotoGrid_1452514433013

Tän vuoden eka postaus!

Olen pitkään jo miettinyt, että haluan julkaista blogini ihmisille. Epäröin silti, koska alkutekstit on aika rankkoja, ja todella henkilökohtaisia ajatuksia. Mietin kauan, että mitä muut ajattelee.. saanko tuomitsevia kommentteja? Jotkut vaan ei ymmärrä, että niillekkin ketkä ulkoapäin näyttää vahvoilta, voi käydä näin. Mulle tää oli monen asian summa ja liikaa kasaantu harteille painolastia.

Yleisin mitä, joskus joku möläyttää; ”Mistä sä sen masennuksen sait?” Niin no kaupastahan sen voi ostaa! Se on sairaus, jota en kellekkää toivois ja pitää olla älyttömän vahva, että uskaltaa hakea apua! Mä olen aidosti kiitollinen sille tkn nuorelle mieslääkärille, joka otti mut vihdoin tosissaan.

Masennus on vaan asia, josta ei paljoo puhuta. Se on todella yleistä! Itsekkin aluksi häpeilin asiaa, että enhä mä nyt voi sitä sairastaa. Meni hetki ennen kuin hyväksyin asian.

Mä aion olla vahva ja selvitä tästä! ☺

 

PhotoGrid_1451662933413